Älä pel­kää nimeä – hyvät pure­vat

Jou­dut­ko kek­si­mään lii­ke­toi­min­nal­le nimia­sun? Pitäi­si­kö vali­ta vetä­vä nimi tuli­te­räl­le tuot­teel­le tai pal­ve­lul­le? Hyvät nimet ovat usein yksin­ker­tai­sia ja tart­tu­via. Moni on nok­ke­la kudel­ma eri­lai­sia toi­mia­laan tai tuot­tee­seen liit­ty­viä mer­ki­tyk­siä. Ripaus lati­naa, hyp­py­sel­li­nen jota­kin lii­ke­toi­min­taa kuvaa­vaa, siro A‑pääte. Tuo­han femi­nii­ni­syys peh­meyt­tä pal­ve­luum­me, eikö?

Väki­sin ei kan­na­ta vään­tää, jos luon­te­vaa vaih­toeh­toa ei löy­dy. On syy­tä miet­tiä, tuli­ko nimes­tä raken­ta­mal­la raken­net­tu, jos syn­ny­tys­tus­kat ovat kovat. Ovat­ko nimeen kam­me­tut pii­lo­mer­ki­tyk­set yhtä olen­nai­sia kulut­ta­jal­le kuin omal­le hen­ki­lös­töl­le? Ja onko sil­lä väliä?

Roh­keat jää­vät mie­leen

Nimen ei tar­vit­se aina olla val­miik­si pures­kel­tu ja puo­lik­si niel­ty. Mie­liin­pai­nu­va nimi syn­tyy sii­tä, että se erot­tuu. Saa se olla sopi­vas­ti outo­kin. Aivot akti­voi­tu­vat luo­maan muis­ti­jäl­jen, uuden polun, kun nimi ei solah­da­kaan suo­raan val­mii­seen loke­roon ja huku kal­tais­ten­sa jouk­koon. On hel­pom­pi tul­la muis­te­tuk­si Anno­jen jou­kos­ta, jos nimi on Hor­ten­sia. Aina­kin ensi­ta­paa­mi­sel­la.

Tutus­tu­mi­nen, ja par­haas­sa tapauk­ses­sa ystä­vys­ty­mi­nen, brän­din kans­sa raken­ne­taan lop­pu­vii­mein teoil­la sekä joh­don­mu­kai­sel­la mark­ki­noin­ti­vies­tin­näl­lä. Ja toi­sin päin. Timan­tein­kaan nimi ei toi­mi ilman koh­de­ryh­mäl­le välit­ty­vää tari­naa, tapah­tui­pa se mai­non­nan kei­noin tai pus­ka­ra­dios­sa.

Oli­sit­ko sinä uskal­ta­nut vali­ta nämä?

Ei jän­nän tun­tuis­ta nimeä kan­na­ta hylä­tä vain sik­si, että se on lie­väs­ti eris­kum­mal­li­nen. Jos­kus omi­tui­suus on valt­ti­kort­ti.

Esi­mer­kik­si Häagen-Dazs-jää­te­löt lie­ne­vät kai­kil­le tut­tu­ja. Mut­ta tie­sit­kö, että ne ovat ame­rik­ka­lai­sia? Nimi nyt vain kuu­los­ti kek­si­jän­sä mukaan kivas­ti tans­kal­ta (mikä ei edes pidä paik­kaan­sa, mut­ta sehän ei ole menoa taik­ka menes­tys­tä hai­tan­nut). Muu­an Star­bucks taas sai nimen­sä eri­näis­ten vai­hei­den jäl­keen, kun joku päät­ti mie­li­val­tai­ses­ti, että nimi voi­si alkaa kir­jai­nyh­dis­tel­mäl­lä ”st”.

Entä­pä mai­nio The Other Danish Guy, täy­sin suo­ma­lai­nen yri­tys, joka val­mis­taa alus­housu­ja? Menes­tys­ta­ri­noi­ta on monia. Kyrö. Häs­tens. Nøg­ne Ø. You name it.

Jokai­nen näis­tä ehdo­tuk­sis­ta oli­si var­mas­ti jää­nyt tur­val­li­suus­ha­kui­sen ja kon­ven­tio­naa­li­ses­ti ajat­te­le­van hal­li­tuk­sen tai raa­din seu­laan veruk­keel­la, että lii­an outo, hän­kä­liä kir­jäi­miä tai mut­ta kun ne kan­sain­vä­li­set mark­ki­nat. Ikean Pröjs- ja Äppla­rö-lin­jai­sis­ta mal­lis­to­ni­mis­tä ei tar­vit­se edes puhua – ne ovat kan­sain­vä­li­nen käsi­te, joi­ta emu­loi­daan ahke­ras­ti siel­lä tääl­lä.

Unoh­da siis tur­ha kriit­ti­syys. Ole roh­kea. Uskal­la. Ero­tu. Jos­kus rai­la­kas nimi voi toi­mia parem­min kuin pus­sil­li­nen har­mai­ta.

P.S. Ei niin tan­ke­aa nimeä, ettei­kö sitä tai­ta­val­la mark­ki­noin­ti­vies­tin­näl­lä voi­si takla­ta. Täs­tä mie­les­tä­ni erin­omai­nen esi­merk­ki on hil­jat­tain eet­te­ris­sä pyö­ri­nyt, kil­pai­le­van toi­mis­ton kynäi­le­mä mai­nos kalk­ki­val­mis­teel­le. Videon voi kat­soa tääl­tä.

Kreet­ta Rau­tio, copyw­ri­ter