Luovuuden vaade kasvaa työelämässä ja analytiikka on luovan mielen paras ystävä

Eilisillan Mainostajan Foorumin kantavana teemana oli tulevaisuus. Teemaan hypättiin tulevaisuustutkija Ilkka Halavan puheenvuorolla – aiheena murrosajan itseohjautuva yhteiskunta ja viestintä.

Kuka ohjaa ajatteluamme

Tietoa on saatavilla rajaton määrä, ja feikkiuutinen tavoittaa 1 500 henkilöä jopa kuusi kertaa nopeammin kuin oikea tarina. Hyvä kysymys on mistä tieto tulee, mutta Halava haastoi puheenvuorossaan miettimään vieläkin tärkeämpää kysymystä – kuka ohjaa ajatteluamme?

1990-luvulle asti ihmisen maailmankuva muodostui pitkälti perheen, suvun ja perinnön muovaamana, 1991–2010 medialla oli suurin vaikutus maailmankuvamme syntymiseen. Vuodesta 2011 keskiössä on ollut lähipiiri.

Mistä on saanut alkunsa ajatus tulevaisuudesta pelottavana asiana? Entä mielikuva roboteista kylminä ja negatiivisina koneina?

Robotit itse asiassa saavat meissä aikaan inhimillisiä tunteita ja voivat toimia monissa tilanteissa ihmistä paremmin. Esimerkiksi lasten opetellessa kieltä ja puhumista, on robotti äärimmäisen kärsivällinen opettaja, eikä näytä tuomitsevia katseita.

“Tulevaisuus pelottaa, koska sitä ei ymmärretä. Tekoälyn vaikea selittäminen on kuin sähkönsiirto aikoinaan – ihmiset pyrkivät ymmärtämään sitä sytyttämällä kynttilöitä vierekkäin.”

Datasta eväitä luovuudelle

Granon markkinointijohtaja Tiina Karppinen jatkoi aiheesta datalla johdetun markkinoinnin näkökulmasta. Asiakaskokemus on yhä tärkeämmässä roolissa tulevaisuuden markkinoinnissa, ja yritykset, jotka panostavat asiakaskokemukseen pärjäävät paremmin.

“Asiakas ja sisältö täytyy törmäyttää asiakkaalle oikeassa paikassa ja hetkessä.”

Lisäksi Karppinen korosti datan hallitsemista tulevaisuuden tärkeänä osaamisena.

“Data ei ole tylsää, vaan mahdollistaa luovan työn työrauhan ja osoittaa suunnan.”

Luovuuden vaade kasvaa työelämässä, joten kasvatetaan luovuuttamme

ToinenPHD:n luova johtaja Jani Halme veti vielä loppuun pienen luovuuskoulun. Halme korosti sitä, että vaikka luovuuteen ei olekaan samanlaista kaavaa kuin moneen muuhun ajattelutyöhön, on tiettyjä toisteisuuksia kuitenkin löydettävissä.

“Pohjimmiltaan luovuus on kahden asian yhdistämistä, joita ei olla pitkään aikaan tai koskaan aikaisemmin yhdistetty toisiinsa.”

Luovuus on leikki, jonka säännöt kuuluvat “entä jos”. Vaikka Halme kuvaili luovuutta leikiksi, korosti hän myös ideoiden keksimisen olevan aikaa vaativaa kovaa työtä, jossa laiskottelulla ja unella on tärkeä roolinsa.

“Ideat syntyvät usein väärään aikaan. Ota ne talteen.”

Luovuuteen yhdistetään usein vapaus, joka on kuitenkin monissa tilanteissa luovuuden hidastajana. Halme kiteytti onnistuneesti hyvän lähtökohdan luovuudelle:

”Ongelman asettaminen ja tehtävän rajaaminen on onnistuneet luovan työn edellytys.”