Tiis­tai­tärp­pi: Älä tavoit­te­le kuu­ta tai­vaal­ta – val­taa mie­luum­min ava­ruus­a­se­ma

Hen­ki­löbrän­di. Sana aiheut­taa jo itses­sään ris­ti­rii­tai­sia tun­te­muk­sia. Onko se jotain, mitä pitää raken­taa ja var­jel­la? Aina­kin se tun­tuu liuk­kaal­ta kuin saip­pua.

Kun sanan hen­ki­löbrän­di tai hen­ki­löbrän­däys kir­joit­taa inter­ne­tin suo­si­tuim­paan haku­ko­nee­seen (jon­ka brän­di haku­ko­ne­mark­ki­noil­la on niin vah­va, ettei minun tar­vit­se sitä täs­sä sinul­le, valis­tu­nut luki­ja, erik­seen nime­tä), haku­ko­ne ehdot­taa luet­ta­vak­si monen­lai­sia mak­sut­to­mia oppai­ta.

Oppaat ovat täyn­nä lukui­sia hyviä vink­ke­jä, mut­ta jos nii­den kes­ki­mää­räi­siä to do ‑lis­to­ja ver­ra­taan työ­elä­mään todel­li­suu­des­sa, mel­ko har­vas­sa ovat sel­lai­set ekstro­ver­tit ja työ­elä­mäl­le täy­sin sitou­tu­neet suo­rit­ta­jat, jot­ka toi­mi­vat noi­den ohjei­den mukaan.

Tar­koit­taa­ko hen­ki­löbrän­däys siis sitä, että jokai­sen täy­tyy luo­da supe­rak­tii­vi­nen pro­fii­li jokai­seen sosi­aa­li­sen median kana­vaan, blo­ga­ta ja vlo­ga­ta? Ei tie­ten­kään.

Mones­sa tapauk­ses­sa voi olla jär­ke­väm­pää mää­ri­tel­lä vaik­ka­pa yksi eri­tyis­osaa­mi­sa­lue, jon­ka asian­tun­ti­ja­na pro­fi­loi­tuu sosi­aa­li­ses­sa medias­sa ja toki työn­te­ki­jä­nä muu­ten­kin. Ja jos ei ehdi olla koko ajan läs­nä, vähem­män on enem­män kuin ei ollen­kaan. Toi­sin sanoen ei tar­vit­se tai kan­na­ta hamu­ta kuu­ta tai­vaal­ta. Riit­tää että val­taa yhden ava­ruus­a­se­man.

Eikä hen­ki­löbrän­däys muu­ten­kaan auto­maat­ti­ses­ti tar­koi­ta esil­lä oloa sosi­aa­li­ses­sa medias­sa. Mii­ka Nousiai­nen on suo­sit­tu kir­jai­li­ja ja tv-per­soo­na, vaik­ka ei ker­ro vit­se­jään Face­boo­kis­sa tai Twit­te­ris­sä. Mones­sa tapauk­ses­sa sosi­aa­li­sen median eri kana­vat ovat vain käte­vim­piä alus­to­ja pitää kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti yhteyt­tä sidos­ryh­miin.

Kuten todet­tua, sosi­aa­li­ses­ta medias­ta ja sen mah­dol­li­suuk­sis­ta ei pidä sil­ti hämään­tyä tai aja­tel­la nii­tä läh­tö­koh­tai­ses­ti eri­lai­se­na väli­nee­nä perin­tei­sem­pien kana­vien kans­sa. Polii­tik­ko voi yhä lau­ka­ta turuil­la ja toreil­la tar­joa­mas­sa kah­via, mut­ta hänen kan­nat­taa tie­dos­taa, että somes­sa saman­ko­koi­sen ylei­sö­mas­sa hou­kut­te­le­mi­sek­si tar­vit­see teh­dä toden­nä­köi­ses­ti vähem­män työ­tä.

Hen­ki­löbrän­din kans­sa ei kan­na­ta hämään­tyä sen käsit­teen­kään tasol­la. Asia­han on van­ha kuin tai­vas. Lop­pu­pe­leis­sä kyse on hen­ki­lön mai­nees­ta työ­mark­ki­noil­la. Ei sel­lais­ta aikaa ole kos­kaan ollut­kaan, jol­loin työn­te­ki­jän mai­neel­la ei oli­si ollut teke­mis­tä sen kans­sa, kuin­ka halut­tua tava­raa hän työ­mark­ki­noil­la on.

Vil­le Koi­vu­nie­mi, Junior Copyw­ri­ter