Tiistaitärppi: Jalkautetaan tahtotilaa – muotisanat tekevät tekstistä teennäisen
Miltä kuulostaa, kun voimakkaasti laajentunut yhtiö rämpii velkaongelmissa tai innovaation jalkauttaminen on vaatinut vahvaa tahtotilaa? Ovatko lauseet raikkaita kielellisiä tuulahduksia vai kulahtaneita, vaikeaselkoisia ilmauksia? Ainakin ne sisältävät muotisanoja, jotka voivat ärsyttää lukijaa, vaikka kirjoittaja olisi pyrkinyt vallan vastakkaiseen lopputulemaan.
Kielenkäyttö mainonnassa, somessa ja kaikenlaisessa viestinnässä on muotioikuille altis. Muotisanoissa ei tavallaan ole sen enempää vikaa kuin muodikkaissa luomuksissa muillakaan elämän osa-alueilla, mutta kielellistä rikkautta ja etenkin ilmauksien täsmällisyyttä tutkaillessa erilaiset muoti-ilmaukset aiheuttavat tarkalle kielenkäyttäjälle kauhun väristyksiä. Kun muodikkaita ilmauksia käytetään jatkuvasti, ne syrjäyttävät tieltään sisällyksekkäämpiä, tarkempia sanoja.
Muotisanojen käyttäjä kirjoittaa tekstiään ajattelemattomasti miettimättä sitä, mitä todella haluaa sanoa. Koska muotisanat tunkevat silmiimme ja korviimme kaikkialla, niihin on helppoa ja vaivatonta tarttua itsekin. Jotkut kirjoittajat pitävät muoti-ilmauksilla höystetyn kirjoituksen tyyliä erityisen asiallisena ja ajanmukaisena, mutta lukijan silmissä teksti saattaa vaikuttaa turhan tärkeältä ja teennäiseltä.
Muotisanat saattavat myös tarpeettomasti kiinnittää kaiken huomion itseensä ja vievät lukijan tuiki tärkeää mielenkiintoa pois viestin pääasiallisesta sisällöstä. Ei myöskään ole tavatonta, että muoti-ilmaukset jopa ärsyttävät joitakin ihmisiä niin paljon, että ne ajavat tämän pois viestin lähettäjän ääreltä pitkäksikin ajaksi – tätähän ei yksikään viestijä toivo.
Erityisen epämääräisiä ja huomiota sekä ärsytystä herättäviä sanoja ovat konsultti- ja yrityskielen innovaatiot kuten tahtotila ja jalkauttaa. Mainonnan kieleen voivat myös lipsahtaa helposti sellaisia äärimmäisyyksiä kuvaavia sanoja kuten huikea ja epämuodollisen kielen jäätävä.
Mainos- ja lehtikieli synnyttää suomeen myös uusia yhdysadjektiiveja, esimerkiksi nitraattivapaa tai huumoririkas, sekä niiden johdoksia kuten huumorikas.
Muotisanojen ja ‑ilmausten muodostumiseen vaikuttavat usein vieraat kielet. Suomeen on lainattu paljon ruotsista, mutta myös muista kielistä. Indoeurooppalaisten kielten passiivirakennetta imitoiva toimesta-rakenne on suomessakin vanha, mutta on englanti mallinaan yleistynyt.
Lause Uusia menetelmiä on kehitelty tutkijoiden toimesta on kielellisesti hämmentävä ja ärsyttäväkin: kun tutkijat ihan oikeasti ovat kehittäneet uusia menetelmiä, on selkeintä muotoilla lause yksinkertaisesti vain Tutkijat ovat kehitelleet uusia menetelmiä.
Myös aitoja, yleensä uudet lainasanoja saatetaan viljellä teksteissä surutta. Sanat kuten random, semi ja about eivät ainakaan huoliteltuun yleiskieleen käy, ja vapaamuotoisemmissakin teksteissä voivat haitata lukijan keskittymistä.
Luovalla alalla kielellä leikittely on suorastaan toivottavaa. Jokaisella tekstillä on tarpeensa, ja usein lukijan huomion herättäminen ja hämmästyttäminen on tärkeää.
Silloinkin kannattaa muistaa, että jokin ilmaus onnistuu kiinnittämään lukijan huomion parhaiten silloin, kun sitä käytetään ensimmäisiä kertoja, ja että kulahtaneet sanankäänteet saattavat karkottaa potentiaalisen asiakkaan tiehensä. Kuten suomen kielen dosentti Matti Sadeniemi jo vuonna 1959 totesi, ”yksinkertaisin ilmaus on useimmiten samalla paras”.
Esimerkkejä on poimittu päivälehdistä, Kielitoimiston sanakirjasta sekä seuraavista Kielikellon artikkeleista:
Suosiako vai kaihtaa muotisanoja (Paavo Pulkkinen, 1/1981)
Muotisanoista muodostaa, taholta ja toimesta (Matti Sadeniemi 4/1989)
Huikean ketterä ratkaisu pelittää jäätävästi (Riitta Hyvärinen, 1/2018)
Yhdysadjektiivit – muuttuvia muoti-ilmauksia (Marjatta Palander, 1/2002)
Artikkeleita on käytetty jutun lähteinä, ja ne ovat myös oivaa lisälukemistoa.
Emilia Käsmä, creative-trainee