Tiistaitärppi: Joulun uusi visuaalinen ilme
Kuka ihme on päättänyt, että joulu on punainen ja vihreä? Lukeeko se jossain Korvatunturin kätköissä ikiaikaisessa pergamentille painetussa graafisessa ohjeistossa vai onko se päätetty Firenzen kirkolliskokouksessa vuonna 1311?
Joulupukki lienee palkannut graafikkotontun, joka on valinnut kaikista maailman väreistä juuri punaisen ja vihreän, jotka sattuvat olemaan vastavärit – ei mitenkään ystävällinen ratkaisu punavihersokeita ajatellen. Jokainen kokeellinenkin graafinen suunnittelija tietää, että tämä kombo aiheuttaa tavallisenkin näkökyvyn omaaville usein jonkinlaista vilinää silmäkulmaan.
Joulun nykyisen graafisen ilmeen mukaisesti kaikessa joulunajan viestinnässä käytetään punaista arvoilla C 0, M 83, Y 82, K 17, hex-arvo #d42426. Tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös tummempia ja vaaleampia sävyjä. Vihreän väriarvot ovat C 96, M 0, Y 59, K 69, hex-arvo #034f20. Myös vihreästä voi käyttää vaihtelevia sävyjä.
Lisävärejä ovat lumenvalkoinen, kulta (keltainen) ja hopea (harmaa). Neitsyt Marian kaavusta tuttua sinistä voidaan myös käyttää huomiovärinä. Fonttina käytetään käsinkirjoitetun näköistä script-fonttia, josta esimerkkinä klassinen Edwardian Script. Myös päätteelliset serif-fontit ovat hyväksi havaittuja.
On mielenkiintoista, että jouluun liitettävät värit ovat niin selkeästi piirtyneet kulttuuriseen kuvastoomme. Vaikka turkooseja ja pinkkejä joulukortteja näkyy kaupoissa, suurin osa joulun visuaalisesta kielestä noudattelee tätä klassista viher-puna-harmaa-valko-kulta-teemaa.
Pohjatutkimusta tehdessäni huomasin, että joulun värimaailma on pysynyt samana jo vuosisatojen, jopa ‑tuhansien ajan. Jo muinaiset kelttiläiset koristelivat kotinsa vihreillä oksilla muistuttamaan elämästä keskellä talvea.
Kun Jeesuksen syntymää alettiin juhlia talvipäivänseisauksen tienoilla, vihreitä joulupuita alettiin tuoda taloon kuvastamaan paratiisin hyvän- ja pahantiedonpuuta ja punaiset omenat sen hedelmiä ja Vapahtajan verta. Eikä auta olla mainitsematta pyhää Nikolausta ja hänen punaista kaapuaan.
Erään punabrändisen virvoitusjuomavalmistajan 1800-luvun lopulla julkaisema ensimmäinen kaupallinen kuvitus joulupukista viimeistään vakiinnutti punaisen kiinteäksi osaksi joulukuun juhlaa. Valkoinen taas kuvastaa puhtautta sekä lunta ja kulta nyt vaan tuo vähän juhlavuutta mukaan.
Jos Joulupukki kypsyisi leipiintyneen graafikkotontun näkemyksiin joulun visuaalisista linjauksista ja päättäisi ottaa yhteyttä Työmaahan uuden ilmeen luomisessa, olisimme suurten kysymysten äärellä: Miten yhdistää uusi ja vanha sekä saada ilme toimimaan kaikissa kulttuureissa ja ympäristöissä?
Miten ottaa huomioon erilaiset näkemisen rajoitteet? Entä koko brändi strategioineen ja äänensävyineen? Väheneekö lumen määrä ilmastonmuutoksen myötä niin, että valkoista ei enää ole järkeä käyttää?
Uudistusinnostamme huolimatta pitäisimme varmasti mukana oikein lämpimän klassisen punaisen, jotta kansa tunnistaisi joulun jouluksi vielä uudistuksen jälkeenkin. Joulu on nimittäin rakkauden juhla, jota usein vietetään tärkeiden ihmisten kanssa – mikä muu kuin punainen viestisi tätä paremmin?
Valkoinen olisi myös korkealla ehdotuslistalla, sillä se on perinteisesti ajateltu rauhan väriksi. Fonttivalinnoissa tulisi pitää mielessä se, että ne toimisivat kaikissa maailman kielissä ja merkkijärjestelmissä. Joulun kuvamaailman pitäisimme lämpimänä ja tunnelmallisena. Kaiken haluaisimme viestivän iloa, toivoa, rauhaa ja rakkautta.
Vaikka tarjouspyyntöä Joulupukin toimistosta ei ole vielä kuulunut, haluamme toivottaa nytkin juuri näitä asioita kaikille teille tärkeille ihmisille, yhteistyökumppaneille, asiakkaille ja ystäville. Rakkaudentäyteistä, rauhallista ja lämpöistä joulua itse kullekin säädylle!
(P.S. Joulupukki, tarjouspyynnön voi laittaa osoitteeseen riitta@tyomaa.com)
Satu Sinikumpu, Creative, Luova Työmaa