Tiis­tai­tärp­pi: Luo­va idea syn­tyy bus­sis­sa

Luo­vuu­dek­si kut­su­taan toi­min­taa, jos­sa ins­pi­raa­tio kul­jet­taa mei­tä eteen­päin. Luo­vuu­den avul­la voi­daan ero­tel­la mer­ki­tyk­sel­li­set asiat mer­ki­tyk­set­tö­mis­tä ja oival­ta­mi­sen kaut­ta nämä voi­daan yhdis­tel­lä uudek­si tie­dok­si.

Luo­vuu­den aja­tel­laan kuo­le­van, kun tämä toi­min­ta pako­te­taan etu­kä­teen suun­ni­tel­luk­si tai mää­ri­tel­lyk­si tapah­tu­ma­sar­jak­si. Kus­tan­nus­te­ho­kas­ta ja nope­aa oli­si leik­kaa-lii­tä-tek­nii­kal­la monis­taa val­mii­ta ideoi­ta, mut­ta luo­vuus ei vali­tet­ta­vas­ti toi­mi näin. Dead­li­ne­jen jys­kyt­täes­sä taka­rai­vos­sa var­sin usein huo­maa pää­po­lon ole­van var­sin tukos­sa, eikä mie­len lep­poi­sal­le vael­te­lul­le tun­nu jää­vän aikaa.

Yhtei­sis­sä aivo­myrs­ky­ses­siois­sa var­sin har­voin pääs­tään suu­riin ahaa-elä­myk­siin. J. K. Row­ling on sano­nut, että idea Har­ry Pot­ter ‑kir­joi­hin vain puto­si hänen pää­hän­sä juna­mat­kal­la. New­to­nin pää­hän puto­si ome­na. Heu­re­ka!

Yhtä kaik­ki mie­len vapaan vael­te­lun aja­tel­laan ole­van se teki­jä, joka saa pala­set lok­sah­ta­maan pai­kal­leen. Eräs teo­ria kut­suu näi­tä paik­ko­ja kol­mek­si B:ksi: bed, bath ja bus. Sisäi­sen krii­ti­kon olles­sa väsy­nyt jää mie­len lei­kit­te­lyl­le kum­mas­ti enem­män tilaa. Ennen nuk­ku­maan­me­noa unen ja val­veen raja­mail­la, kyl­vys­sä mie­len olles­sa ren­tou­tu­nees­sa olo­ti­las­sa tai sit­ten bus­si­mat­kal­la, jos­sa mai­se­ma vaih­tuu ja mie­li saa levä­tä.

Kun kek­sit­tä­väl­le asial­le on ase­tet­tu raa­mit ja tavoit­teet, on rat­kai­sun löy­tä­mi­nen hel­pom­paa. Uudet­kin aja­tuk­set vaa­ti­vat toki kyp­syt­te­lyä ja taus­ta­työ täy­tyy olla kun­nos­sa, jot­ta heu­re­ka-het­keen pää­see. Puu­has­tel­les­sa ja aja­tuk­ses­ta irti pääs­tet­täes­sä, on raa­mien sisäl­le ase­tet­tu­jen tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­nen hel­pom­paa.

Pel­le Pelo­ton kek­si­jä­kump­pa­nei­neen luo puut­tu­vaa todel­li­sek­si ja toi­mi­vak­si. Itse työn sano­taan tuo­tet­ta­van intui­tion avul­la ja ratio­naa­li­suu­del­la ne todis­te­taan toi­mi­vik­si. Jät­tä­kääm­me siis työ­päi­väs­sä aikaa ihmet­te­lyl­le ja mie­len­le­vol­le. Ne par­haat ideat kun tup­paa­vat putoa­maan pää­hän sil­loin, kun nii­den eteen vähi­ten pon­nis­te­lee.

Alle­kir­joit­ta­nut kir­joit­ti teks­tin bed-tilas­sa, ja ins­pi­roi­tui Asta Raa­min Äly­käs intui­tio ja miten käy­täm­me sitä ‑kir­jas­ta.

Han­na Nurk­ka­la, pro­ject trai­nee