Tiis­tai­tärp­pi: Slä­kä­ten ja zoo­mail­len vai sit­ten­kin pika­vies­tin­tä- ja video­neu­vot­te­luso­vel­luk­sia hyö­dyn­täen?

Juu­ri ennen kuin viruk­set vei­vät pals­ta­ti­lan kai­kel­ta muul­ta, kan­saa vil­lit­si Tam­pe­reen Kan­nen uuden aree­nan nimi UROS LIVE. Pääs­pon­so­rin mukaan valit­tu nimen ensim­mäi­nen osa aiheut­ti somes­sa ja uutis­ten kom­ment­tio­siois­sa kuhi­naa ja vas­tus­tus­ta, mut­ta niin teki myös nimen jäl­kio­sa live: “Miten täl­lai­nen englan­nin­kie­li­nen sana tähän nyt on lai­tet­tu?!”

Mut­ta onko live tosi­aan ulko­maan kiel­tä? Englan­nin adjek­tii­vi live, joka ään­ne­tään [laiv], tar­koit­taa jos­tain lähe­tyk­ses­tä puhut­taes­sa suo­raa tai ylei­sön edes­sä esi­tet­tyä. Suo­mes­sa live, joka ään­ne­tään [live], on Kie­li­toi­mis­ton sana­kir­jan mukaan arki­tyy­li­nen ilmaus, joka tar­koit­taa ylei­sön edes­sä esi­tet­tä­vää tai tal­len­net­ta­vaa. Yli­pää­tään se, että sana on pää­ty­nyt Kie­li­toi­mis­ton sana­kir­jaan, kie­lii sen suo­men­kie­li­syy­des­tä.

Työ­maan tuot­ta­man Race of Dro­nes Oulu 2020 ‑tapah­tu­man aikaan val­tio­neu­vos­to kehot­ti 12.3. peru­maan kaik­ki yli 500 hen­ki­lön tapah­tu­mat. Dro­ne­ta­pah­tu­ma siir­ret­tiin suk­ke­las­ti verk­ko­ta­pah­tu­mak­si, mut­ta muu­tok­ses­ta vies­ties­sä piti myös päät­tää, miten tapah­tu­man live stream ‑lähe­tyk­ses­tä tuli puhua. Strii­maus, jon­ka Kie­li­toi­mis­ton sana­kir­ja myös tun­tee, on suo­meen mukau­tet­tu lai­na­sa­na live-ter­min tavoin. Arki­kie­li­sen strii­mauk­sen sijas­ta voi­si puhua myös suo­ra­tois­tos­ta (vrt. suo­ra­tois­to­pal­ve­lut), mut­ta mel­ko monel­le luki­jal­le strii­maus tai live stream (ään­ne­tään [live striim]) oikeas­taan ker­too nopeam­min, mis­tä on kysy­mys.

Mark­ki­noin­nin kie­li on täyn­nä suo­ria lai­nauk­sia 2000-luvun lin­gua francas­ta, englan­nis­ta. Digi­toi­mis­to Cras­ma­nin blo­gis­sa hei­tet­tiin jo vuon­na 2018 esil­le avaus sii­tä, että inbound-mark­ki­noin­nil­le tuli­si kehit­tää suo­men­kie­li­nen vas­ti­ne. Pari vuot­ta myö­hem­min inbound-mark­ki­noin­ti ker­too ammat­ti­lai­sel­le sil­ti enem­män kuin rat­kai­su- tai vuo­ro­vai­ku­tus­mark­ki­noin­ti, ja mel­ko var­mas­ti voin tode­ta, ettei­vät edel­li­set ter­mit avau­du taval­li­sel­le kadun­tal­laa­jal­le inboun­dia enem­pää.

Kun moni suo­ma­lai­nen kou­lu­lai­sia myö­ten on siir­ty­nyt etäyh­tey­den pää­hän toi­sis­taan, on muu­ta­ma­kin nohe­va kie­li­pää kehi­tel­lyt toi­nen tois­taan käte­väm­piä tapo­ja ilmais­ta eri­lais­ten etäyh­teys­pal­ve­lui­den käyt­töä. Ylen kolum­nis­sa Koti­mais­ten kiel­ten kes­kuk­sen Hen­na Mak­ko­nen-Craig mai­nit­see aina­kin sel­lai­set kuin tii­ma­ta, zoo­ma­ta ja slä­kä­ta Teams‑, Zoom- ja Slack-alus­to­jen käy­tös­tä.

Kuten myös Mak­ko­nen-Craig tote­aa, suo­meen on mukau­tet­tu sano­ja eri kie­lis­tä kau­an ja mukau­te­taan tule­vai­suu­des­sa­kin. Täs­sä het­kes­sä jot­kin sanat saat­ta­vat saa­da jot­kut kakis­te­le­maan, mut­ta ajan kulues­sa kan­san syvät rivit eivät edes muis­ta nii­den eri­koi­suut­ta. Brän­di ja media ovat vähin­tään yhtä tut­tu­ja kuin kaa­kao ja bus­si, eikä arkie­lä­mäs­sä kukaan oikeas­ti tai­da kiu­kus­tua lives­tä. Kie­lem­me nie­lai­see itsen­sä ne sanat, jot­ka puhu­jat par­haim­pa­na näke­vät, sil­lä suo­mi muut­tuu juu­ri niin kuin sen puhu­jat tah­to­vat. Muut­tu­va kie­li sopeu­tuu vas­taa­maan puhu­jien elä­mää – myös etäe­lä­män nopeas­ti muut­tu­vis­sa tilan­teis­sa.

Emi­lia Käs­mä, Crea­ti­ve