fbpx

Tiistaitärppi: Släkäten ja zoomaillen vai sittenkin pikaviestintä- ja videoneuvottelusovelluksia hyödyntäen?

Juuri ennen kuin virukset veivät palstatilan kaikelta muulta, kansaa villitsi Tampereen Kannen uuden areenan nimi UROS LIVE. Pääsponsorin mukaan valittu nimen ensimmäinen osa aiheutti somessa ja uutisten kommenttiosioissa kuhinaa ja vastustusta, mutta niin teki myös nimen jälkiosa live: “Miten tällainen englanninkielinen sana tähän nyt on laitettu?!”

Mutta onko live tosiaan ulkomaan kieltä? Englannin adjektiivi live, joka äännetään [laiv], tarkoittaa jostain lähetyksestä puhuttaessa suoraa tai yleisön edessä esitettyä. Suomessa live, joka äännetään [live], on Kielitoimiston sanakirjan mukaan arkityylinen ilmaus, joka tarkoittaa yleisön edessä esitettävää tai tallennettavaa. Ylipäätään se, että sana on päätynyt Kielitoimiston sanakirjaan, kielii sen suomenkielisyydestä.

Työmaan tuottaman Race of Drones Oulu 2020 -tapahtuman aikaan valtioneuvosto kehotti 12.3. perumaan kaikki yli 500 henkilön tapahtumat. Dronetapahtuma siirrettiin sukkelasti verkkotapahtumaksi, mutta muutoksesta viestiessä piti myös päättää, miten tapahtuman live stream -lähetyksestä tuli puhua. Striimaus, jonka Kielitoimiston sanakirja myös tuntee, on suomeen mukautettu lainasana live-termin tavoin. Arkikielisen striimauksen sijasta voisi puhua myös suoratoistosta (vrt. suoratoistopalvelut), mutta melko monelle lukijalle striimaus tai live stream (äännetään [live striim]) oikeastaan kertoo nopeammin, mistä on kysymys.

Markkinoinnin kieli on täynnä suoria lainauksia 2000-luvun lingua francasta, englannista. Digitoimisto Crasmanin blogissa heitettiin jo vuonna 2018 esille avaus siitä, että inbound-markkinoinnille tulisi kehittää suomenkielinen vastine. Pari vuotta myöhemmin inbound-markkinointi kertoo ammattilaiselle silti enemmän kuin ratkaisu- tai vuorovaikutusmarkkinointi, ja melko varmasti voin todeta, etteivät edelliset termit avaudu tavalliselle kaduntallaajalle inboundia enempää.

Kun moni suomalainen koululaisia myöten on siirtynyt etäyhteyden päähän toisistaan, on muutamakin noheva kielipää kehitellyt toinen toistaan kätevämpiä tapoja ilmaista erilaisten etäyhteyspalveluiden käyttöä. Ylen kolumnissa Kotimaisten kielten keskuksen Henna Makkonen-Craig mainitsee ainakin sellaiset kuin tiimata, zoomata ja släkäta Teams-, Zoom- ja Slack-alustojen käytöstä.

Kuten myös Makkonen-Craig toteaa, suomeen on mukautettu sanoja eri kielistä kauan ja mukautetaan tulevaisuudessakin. Tässä hetkessä jotkin sanat saattavat saada jotkut kakistelemaan, mutta ajan kuluessa kansan syvät rivit eivät edes muista niiden erikoisuutta. Brändi ja media ovat vähintään yhtä tuttuja kuin kaakao ja bussi, eikä arkielämässä kukaan oikeasti taida kiukustua livestä. Kielemme nielaisee itsensä ne sanat, jotka puhujat parhaimpana näkevät, sillä suomi muuttuu juuri niin kuin sen puhujat tahtovat. Muuttuva kieli sopeutuu vastaamaan puhujien elämää – myös etäelämän nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Emilia Käsmä, Creative

Kiinnostuitko - ota yhteyttä asiantuntijaamme

Jätä viesti