Tiistaitärppi: tunteita ja tarjousten perässä juoksuja

Seuraava kysymys on osoitettu erityisesti heille, jotka kuvittelevat tekevänsä elämänsä suuret päätökset tunteen sijaan järjellä: minkälaisen analyyttisen Excel-taulukon perusteella valitsit elämäsi rakkauden? Miten säätelit järjellä ihastumista?

Aivan. Jos emme kykene valitsemaan järjellä edes kenties elämämme suurinta päätöstä, elämänkumppaniamme, miten voimme kuvitella valitsevamme auton tai kännykän pelkästään järkeä hyödyntäen?

Emme voikaan, eikä meidän edes kannata yrittää. Tunteilla on muutenkin evoluution tuomat tarkoituksensa. Vihan avulla opimme tunnistamaan rajamme, pelko varoittaa vaaroista pitäen meidät turvassa, ilo ohjaa toistamaan oman elämän kannalta hyviä asioita ja suru pakottaa hengähtämään, kun menetämme jotain, joka on meille tärkeää.

Sitä paitsi: kuka määrittelee, mikä on milloinkin järki- tai tunneperusteinen ratkaisu? Kun joku säntää ostamaan 50 sentin kilohinnalla myytäviä appelsiineja lähikauppaan, onko hän järkevä tarjouksenperässäjuoksija vai tunteella elävä ihminen, joka unohti tehdä Excel-taulukon kauppaan siirtymiseen liittyvistä kustannuksista?

Ja entä kun kuitenkin sanotaan, että joku tekee jatkuvasti hyviä päätöksiä intuitiolla? Intuitio kuulostaa sanana mystiseltä ja intuitiivisesti hyviä päätöksiä tekevät ihmiset joko onnekkailta tai neroilta.

Kyse ei ole älystä tai onnesta vaan harjaantuneisuudesta. Kyse on aivoistamme, jotka kykenevät automatisoimaan harjoituksen avulla koko ajan aiempaa vaativampia kokonaisuuksia. Kun AD osaa ehdottaa banneriin juuri oikeanlaista väriä noin vain lonkalta tai kun musiikkialan pomo tunnistaa tulevan hittikappaleen kuuntelemalla viisi sekuntia kertosäettä, kyse ei ole onnesta tai nerokkuudesta vaan vuosien harjoituksesta.

Aivomme kykenevät jäsentelemään hetkessä valtavia määriä informaatiota – jopa niin valtavia, että käsityskykymme ei pysy perässä. Siksi AD:n tai musiikkialan pomon ei kannata tehdä Excel-taulukkoa, jonka avulla voisi “järkeillä” parhaan mahdollisen värin tai keinon hittikappaleen reseptin tunnistamiseksi.

Aivomme sekoittavat automatisoidun ja jäsennellyn tiedonkäsittelyn lisäksi myös iloisesti järjen ja tunteen. Turun yliopiston psykologian apulaisprofessori Lauri Nummenmaa vertaa ajatusta pelkästään järkeä käyttävästä ihmisestä elefantilla matkaa tekevään ratsastajaan.

Tässä mielikuvassa ratsastaja edustaa järjen ääntä ja elefantti tunteita. Ratsastaja voi kyllä luulla pitkiäkin aikoja olevansa hyvin ohjaksissa, mutta kun elefantti päättää lähteä kohti jotain määränpäätä, se on yleensä menoa. Lisäksi pienen lisähaasteen antaa se fakta, etteivät ratsastaja ja elefantti puhu samaa kieltä.

Eli kun olet tekemässä seuraavan kerran ryhmätyötä, jossa pyydetään jaottelemaan ihmisiä kahteen ryhmään sen mukaan, ketkä ajattelevat järjellä ja ketkä tunteella, jaottelun tekeminen on naurettavan helppoa. Järjellä ja tunteella ajattelevia ihmisiä on noin 7,7 miljardia, pelkällä järjellä ajattelevia 0.

Ville Koivuniemi, creative

Kiinnostuitko - ota yhteyttä asiantuntijaamme

Jätä viesti